Legalett ylivoimainen perustusmenetelmä
LEGALETT® on maanvastainen perustusrakenne, joka sopii kaikkiin rakennuksiin ja maaperiin, maanvaraiseen tai paalutettavaan perustamiseen sekä rinneratkaisuihin. Se soveltuu niin talopaketeille kuin paikalla rakennettaville taloillekin.
Matalaenergiarakenteena järjestelmä soveltuu erityisen hyvin lattialämmitteiseen taloon. Lämmin laatta vie kosteuden rakenteesta ulospäin. 300mm alapohjaeriste estää lämmön karkaamisen maaperään ja pienentää näin myös energiakulutusta (U-arvo 0.11). Lattiajärjestelmistä turvallisin vaihtoehto on Legalettin kehittämä ilmakiertoinen lattialämmitysjärjestelmä.
Reunan muotoiluun käytetään LEGALETT®-reunaelementtiä. Elementin eristeosa on EPS-ristettä, jonka päällä on rouhepintainen betonikuori. Reunaelementti toimii samalla sokkelivalun muottina, muottilaudoitusta ei tarvita. Elementti on käsin nostettavissa ja helppo asentaa.
Laatan alle tuleva EPS-eristeet toimitetaan 3 x 1,2 m kokoisina levyinä. EPS-laatu valitaan pohjapaineen mukaisesti.
Kaikki raudoitteet ja teräsverkot sisältyvät toimitukseen. Asennustyön nopeuttamiseksi reunahakaset on taivutettu valmiiksi ja hitsattu yhteen raudoituselementeiksi.
Asennustyössä ei tarvita nostokalustoa tai erikoistyökaluja. Kahden hengen asennusryhmä asentaa perustuksen keskimäärin yhdessä työviikossa.
Katso tästä Legalett-ratkaisusi rakenne
Maanvarainen laatta
Maanvarainen laatta, rakennusalan yleinen termi "laatta-perustus", on tehokas ja suosittu perustustekniikka monissa rakennuksissa.
Se tarjoaa tasaisen ja vakaan tavan jakaa rakennuksen kuorma maaperään, varmistaen siten rakenteen kestävyyden ja vakauden.
Legalett-järjestelmä toimii laatan eristeenä sekä muottina. Muottipurkua ei tarvitse tehdä.
Paalulaatta
Paalulaatta on tehokas ja vankka perustusratkaisu, joka tarjoaa turvallisen ja kestävän alustan rakennuksille. Se koostuu paaluista, jotka upotetaan maahan kannattelemaan päälle valettua betonilaattaa.
Paalulaatta sopii erityisen hyvin epävakaalle maaperälle, sillä se jakaa rakennuksen painon tasaisesti useille paaluille, vähentäen maan vajoamisriskiä.
Ripalaatta
Ripalaatta perustuksessa käytetään huomattavasti vähemmän betonia ja terästä kuin normaalissa maanvaraisessa laatassa.
Ripalaatta perustus perustuu ohueen betonilaattaan ja sen alla kulkevaan ripakuvio joka jäykistää ja kannattelee laattaa. Ripat laatan alla ovat systemaattisesti ja symmetrisesti läpi talon jotta kuorma jakautuisi tasaisesti.
Rinneratkaisu
Legalett-järjestelmälllä on myös mahdollista rakentaa perustukset rinteeseen. Laatta jaetaan eri lohkoihin tasoeroittain ja valetaan erikseen.
Ei haittaa vaikka tasoerot olisivat isot, sillä väliin voidaan perustaa maanpainetta kestävä ratkaisu. Tasojen väliin tulevat valmiit osat eristävät valulohkot ja toimivat muottina. Näin ollen muottipurun työvaihe jää kokonaan pois.
Kevennetty perustus
Kevennetty perustus on vaihtoehtoinen perustustapa paalulaatalle. Kun maaperän kantokyky on epävarmaa ja vähäistä, niin voidaan käyttää kevennettyä perustamistapaa.
Ideana on kaivaa talon alta yhtä paljon maa-ainesta pois kun talosta tulee kuormaa (painoa). Betonitaloissa kaivetaan enemmän kuin puurakenteisissa taloissa. Maa-aineksen tilalle asennetaan eristettä. Näin talo ikäänkuin kelluu eristeen päällä eikä maa anna periksi.
Muuten pohjalaatta valmistetaan kuten legalett maanvarainen laatta tai jos rakennesuunnittelija vaatii lisää jäykkyyllä laattaan tulee laatta tehdä ripalaattasysteemillä.
Palkkiperustus
Palkkiperustus on ohuen pohjalaatan ja palkkien yhdistelmä. Pohjalaatassa menevät palkit kantavat ja siirtävät kuormat maaperälle. Legalettjärjestelmällä saadaan siististi ja vaivatta tehtyä palkkiperustuksen muotituksen käyttämällä alapohjan eristeitä.
Koska eristeet on tarkoitus jättää perustusten alle, niin ei tarvita muottipurkua ja perustusten valu voidaan tehdä yhdessä valussa. Palkkeja varten tarvittavat paksunnokset on helppo toteuttaa eristeillä.
Hyvä tietää, mistä harkkoperustuksen ja tuulettuvan alapohjarakenteen kosteusongelmat johtuvat?
Rakennusten pääasiallisin suurten kosteusongelmien aiheuttaja on pitkäaikainen kapillaarinen veden nousu, kun rakennuksen ympärillä olevat salaojat eivät toimi kunnolla vettä pidättävässä pohjamaassa.
Myös tuulettuvat alapohjat ja varsinkin puiset rossipohjat aiheuttavat kosteusongelmia sekä mikrobin ja homeen kehittymistä ryömintätilassa silloin, kun rakennuspohjan kuivatusta ja tuuletusta ei ole hoidettu koneellisesti. Läpiholvattu kellarillinen alakerta on vielä edellä mainittuja perustustapoja herkempi kosteudelle, tosin vaurioiden korjaaminen on yksinkertaisempaa näkyvissä olevien rakenteiden johdosta.
Suositut kevytbetoniharkot ovat huomattavasti huokoisempaa materiaalia kuin valubetoni, mutta mahdollistavat silti kapillaarisen kosteudennousun, joka johtuu irtoveden ja vesihöyryn imeytymisestä huokosia sisältävään harkkobetoniin. Sen sisältämä vesimäärä voi olla moninkertainen kastuneeseen valubetonirakenteeseen verrattuna. Tällainen rakennusvaiheessa vielä rappaamaton rakenne imee vettä niin sateesta kuin maaperästäkin, mikä nostaa suhteellisen kosteuden perustusten alaosassa helposti yli 70%:n, vaikka irtoveden suojausta varten olisikin harkkoperustuksen päälle asennettu muovinen patolevy. Jos suuriin kuppimaisiin huokosiin jäänyt vesi jää kuivaamatta, syntyy pinnoitusten alle mikrobi- ja homekasvuston kehittymiselle hyvät olosuhteet.